Tänä päivänä Neuvostoliiton joukot vapauttivat Puolan pääkaupungin Saksan miehityksestä.

Varsova oli taistelukenttä taistelujen avaamispäivästä lähtien Euroopan teatterissa. Saksa julisti sodan aloittamalla ilmahyökkäyksen 1. syyskuuta 1939 ja seurasi piiritystä, joka tappoi kymmeniä tuhansia puolalaisia ​​siviilejä ja aiheutti tuhoa historiallisille monumenteille. Varsova, jolla ei ollut sähköä, vettä ja ruokaa, ja 25 prosenttia kaupungin kodeista tuhoutui, luovutti saksalaisille 27. syyskuuta.

Neuvostoliitto oli haastanut osan itäosasta Puolaa osana elokuussa 1939 allekirjoitetun Molotov-Ribbentrop-sopimuksen (tunnetaan myös nimellä Hitler-Stalin-pakti) "sakkoa", mutta päätyi pian sotaan "liittolaisensa" kanssa. Elokuussa 1944 neuvostoliitot alkoivat työntää saksalaisia ​​länteen etenemään Varsovaan. Puolan kotiarmeija pelkäsi, että neuvostoliitot marssivat Varsovaan taistellakseen saksalaisia ​​vastaan ​​eivätkä koskaan poistu pääkaupungista, ja johti kapinaa saksalaisia ​​miehittäjiä vastaan. Puolan asukkaat toivoivat, että jos he pystyvät voittamaan saksalaiset itse, liittolaiset auttavat asentamaan sodan jälkeen maanpaossa olevan Puolan antikommunistisen hallituksen. Valitettavasti neuvostot eivät olleet auttaneet Puolan kansannousua, vaan rohkaisivat sitä vihollisensa takaisin lyömiseen nimittäin seisoen ja tarkkailemassa saksalaisten teurastavan puolalaisia ​​ja lähettäen eloonjääneet keskitysleireille. Tämä tuhosi kaikki puolalaiset alkuperäiskansojen vastarinnat neuvostoa edistävälle kommunistiselle hallitukselle, joka on olennainen osa Stalinin sodanjälkeisiä alueellisia suunnitelmia.

Kun Stalin mobilisoi 180 jakoa saksalaisia ​​vastaan ​​Puolassa ja Itä-Preussissa, kenraali Georgi Žukovin joukot ylittivät Puolan pääkaupungin pohjois- ja eteläpuolella sijaitsevan Vislun, vapauttaen kaupungin saksalaisista ja tarttumalla sen Neuvostoliittoon. Siihen mennessä Varsovan sotaa edeltävä noin 1,3 miljoonan väkiluku oli vähentynyt vain 153 000: ksi.