Tänä päivänä vuonna 1938 saksalaiset natsit aloittivat juutalaisten ja heidän kotiensa ja yritystensa vastaisen terrorismin kampanjan Saksassa ja Itävallassa tilanteessa, joka ennakoi holokaustia. Väkivalta, joka jatkui 10. marraskuuta ja jota myöhemmin nimettiin Kristallnacht tai Broken Glass, lukemattomien juutalaisten omistuksessa olevien laitosten ikkunoiden jälkeen, jätti noin 100 juutalaista kuolleeksi, 7500 juutalaista yritystä vahingoittuneiksi ja satoja synagogeja, kodit, koulut ja hautausmaat rikkoivat. Arviolta 30 000 juutalaista miestä pidätettiin, joista monet lähetettiin sitten keskitysleireille useaksi kuukaudeksi; heidät vapautettiin, kun he lupasivat poistua Saksasta. Kristallnacht edusti dramaattista eskaloitumista Adolf Hitlerin vuonna 1933 aloittamasta kampanjasta, kun hänestä tuli kansleri puhdistamaan Saksa sen juutalaisväestöstä.
Natsit käyttivät 17-vuotiaan puolalaisen juutalaisen matala-asteisen saksalaisen diplomaatin murhaa Pariisissa tekosyynä Kristallnachtin iskujen toteuttamiseen. Herschel Grynszpan ampui 7. marraskuuta 1938 Ernst vom Rathin Saksan suurlähetystön ulkopuolelle. Hän halusi kostoa vanhempiensa äkillisestä karkotuksesta Saksasta Puolaan yhdessä kymmenien tuhansien muiden Puolan juutalaisten kanssa. Vom Rathin kuoleman jälkeen natsien propagandaministeri Joseph Goebbels määräsi saksalaiset myrskyjoukot toteuttamaan väkivaltaisia mellakoita, jotka oli naamioitu ”spontaaneiksi mielenosoituksiksi” juutalaisten kansalaisia vastaan. Paikallisen poliisin ja palokunnan yksiköiden käskettiin olla puuttumattomia. Kaikkien tuhojen edessä jotkut juutalaiset, mukaan lukien kokonaiset perheet, tekivät itsemurhan.
Kristallnachtin jälkimainingeissa natsit syyttivät juutalaisia ja sakottivat heille miljardia markkaa (tai 400 miljoonaa dollaria vuonna 1938 dollaria) vom Rathin kuolemasta. Palautuksena hallitus takavarikoi juutalaisten omaisuuden ja säilytti vakuutusrahat juutalaisille. Pyrkiessään perustamaan arjalaisten mestarikisaa, natsien hallitus ryhtyi edelleen syrjivään politiikkaan, joka käytännössä sulki juutalaiset pois kaikesta julkisen elämän näkökulmasta.
Yli 100 000 juutalaista pakeni Saksasta muihin maihin Kristallnachtin jälkeen. Kansainvälinen yhteisö oli järkyttynyt 9. ja 10. marraskuun väkivaltaisista tapahtumista. Jotkut maat keskeyttivät diplomaattisuhteet protestinaan, mutta natseilla ei ollut vakavia seurauksia, mikä sai heidän uskomaan, että he voisivat päästä eroon holokaustin muodostaneesta joukkomurhasta. jonka kuoli arviolta 6 miljoonaa eurooppalaista juutalaista.
