Sisältö

• Kongressin valtuudet
• Edustajainhuone
• Senaatti
• Lainsäädäntöelimet ja poliittiset puolueet
• Mitä lainsäädäntöosasto tekee?
• Muut kongressivaltuudet
• Lähteet

Liittohallituksen lainsäädäntöosasto, joka koostuu pääasiassa Yhdysvaltain kongressista, vastaa maan lakien laatimisesta. Kongressin edustajainhuoneen ja senaatin kahden talon jäsenet ovat Yhdysvaltojen kansalaisten valitsemia.

Kongressin valtuudet

Vuonna 1787 pidetyssä perustuslakikokouksessa Yhdysvaltojen perustuslain perustajat pyrkivät rakentamaan vahvan keskushallinnon perustan. Mutta he halusivat myös säilyttää yksittäisten kansalaisten vapauden ja varmistaa, että hallitus ei väärinkäyttänyt valtaansa.

Tämän tasapainon saavuttamiseksi he jakoivat vallan kolmen erillisen hallitushaaran välillä: lainsäätäjä-, toimeenpano- ja oikeuslaitoksen.

Perustuslain I artiklalla perustettiin Yhdysvaltain kongressi, joka on kaksinapainen lainsäädäntöelin, joka koostuu kahdesta kamarista tai talosta. Kuten sen tärkein kohta perustuslain alussa osoitti, kehystelijät aikoivat alun perin suunnitella lainsäädäntöhaaraa, jonka he pitivät kansan lähinnä, ollakseen tehokkain kolmesta hallitushaarasta.

Mutta kun presidenttikunnan ja toimeenpanoelimen valtuudet laajenivat 19. ja 20. vuosisatojen aikana, kongressin suhteellinen valta väheni, vaikka se on edelleen välttämätöntä kansakunnan hallituksen toiminnalle.

Edustajainhuone

Talossa on yhteensä 435 edustajaa; Jokainen osavaltio saa eri määrän edustajia väestöstä riippuen. Muita edustajia, jotka eivät osallistu äänestyksiin, edustavat Columbian aluetta ja Yhdysvaltojen alueita, kuten Puerto Rico, Guam ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret.

Edustajainhuoneen jäsenet valitsevat johtajansa, joka tunnetaan parlamentin puhemiehenä. Puhuja on presidentin ja varapuheenjohtajan jälkeen kolmas presidenttikunnan peräkkäin.

Edustajainhuoneen katsotaan olevan kongressin kamari, joka on lähinnä kansalaisia ​​tai joka vastaa parhaiten yleisön tarpeisiin ja mielipiteisiin. Tämän reaktion varmistamiseksi ihmiset valitsevat edustajansa kahden vuoden välein, ja kaikki parlamentin jäsenet ovat valmiita valitsemaan uudelleen samanaikaisesti. Edustajat voivat palvella rajoittamattoman määrän toimikausia.

Perustuslain I §: n 2 momentin mukaan valittujen edustajien on oltava vähintään 25-vuotiaita ja olleet Yhdysvaltain kansalaisia ​​vähintään seitsemän vuotta. Heidän on myös elävä valtiossa, jota he edustavat kongressissa.

Senaatti

Kehittäjien suunnittelemana senaatin on enemmän eristetty kosketuksista äänestäjiin kuin taloun, ja sen jäsenten odotetaan tekevän päätöksiä enemmän kokemuksen ja viisauden perusteella kuin jatkuvasti muuttuvan yleisen mielipiteen.

Toisin kuin talossa, edustus on verrannollinen väestön määrään, ja jokaisessa valtiossa on kaksi senaattoria koosta riippumatta. Tämä tasa-arvoisen edustuksen järjestelmä senaatissa hyödyttää pienempiä valtioita, koska niillä on suhteettoman suuri vaikutus kokoonsa nähden.

Senaattorit toimivat kuuden vuoden toimikautena, eikä ole mitään rajaa sille, kuinka monta toimikautta he voivat palvella. Vain kolmasosa senaatista on vaalikelpoinen kahden vuoden välein. Perustuslain mukaan mahdollisen senaattorin on oltava vähintään 30-vuotias ja hän on ollut Yhdysvaltain kansalainen vähintään seitsemän vuotta. Edustajien tapaan heidän on myös asuttava edustamassaan valtiossa.

Varapuheenjohtaja ei ole vain toinen toimeenpanoelimen johdossa, vaan myös senaatin presidentti. Jos senaatissa on tasa-arvoinen äänestettäessä säädöksestä, varapuheenjohtaja antaa päätöksen. Senaatin vanhin jäsen tunnetaan pro tempore -johtajana, joka johtaa senaattia varapuhemiehen poissa ollessa.

Lainsäädäntöelimet ja poliittiset puolueet

Kongressin kahden talon lisäksi lainsäädäntöelimessä on joukko lainsäädäntöelimiä, jotka tukevat kongressia sen tehtävien suorittamisessa. Näiden virastojen joukossa ovat kongressin budjettivirasto, tekijänoikeustoimisto ja kongressikirjasto.

Vaikka perustuslaissa ei mainittu poliittisia puolueita, niistä on tullut yksi Yhdysvaltain hallituksen avainlaitoksista. 1800-luvun puolivälistä lähtien Yhdysvaltojen kaksi hallitsevaa puolueta ovat olleet republikaanit ja demokraatit. Kongressin molemmissa jaostoissa on enemmistöpuolue ja vähemmistöpuolue, jonka perusteella eniten paikkaa on puolueella.

Parlamentin puhujan, joka on enemmistöpuolueen johtaja, lisäksi on myös enemmistöjohtaja ja vähemmistöjohtaja. Sekä enemmistö- että vähemmistöpuolueet valitsevat ruoskiksi toimivia edustajia, jotka laskevat äänet ja toimivat puoluejohdon ja kongressin vakituisten jäsenten välillä.

Mitä lainsäädäntöosasto tekee?

Kuka tahansa voi kirjoittaa mahdollisen säädöksen, nimeltään ”lakiesityksen”, mutta sen ensisijainen sponsori, joko edustaja tai senaattori, antaa sen talossa tai senaatissa. Kun lakiesitys on annettu, pieni ryhmä tai komitea kokoontuu tutkimaan sitä, esittämään kysymyksiä ja tekemään lisäyksiä tai muutoksia.

Sitten lakiehdotus johdetaan parlamentin tai senaatin kerrokseen keskustelua varten, missä muut edustajat tai senaattorit voivat ehdottaa lisämuutoksia. Jos enemmistö äänestää lakiesityksen puolesta, se menee kongressin toiseen taloon keskustelemaan siellä.

Kun kongressin molemmat talot hyväksyvät saman version lakiehdotuksesta, se menee presidenttille, joka voi joko allekirjoittaa lakiesityksen lakiin tai vetää sitä. Jos presidentti vetoaa siihen, lakiehdotus palautuu kongressille, joka voi ohittaa veto-oikeuden kahden kolmasosan äänestämällä sekä parlamentin että senaatin läsnäolijoista.

Presidentin veto ja kongressin kyky ohittaa se ovat molemmat osa perustuslakisopimuksessa perustettua valvonta- ja tasapainotusjärjestelmää, jolla varmistetaan, ettei yksikään hallituksen haara käyttä liikaa valtaa.

Muut kongressivaltuudet

Lakien kirjoittamisen ja antamisen lisäksi kongressilla on myös monia muita valtuuksia, mukaan lukien valta julistaa sota. Kongressi laatii myös hallitukselle vuosibudjetin, perii verot kansalaisilta budjetin maksamiseksi ja vastaa siitä, että veroilla kerätyt rahat käytetään tarkoitukseensa.

Vaikka kongressin kahden jaoston on yhdessä päätettävä, kuinka käyttää monia perustuslaissa niille annettuja valtuuksia, jokaisella jaostolla on myös erityisiä valtuuksia, joita vain se voi toteuttaa. Edustajainhuoneen ainutlaatuisten valtuuksien joukossa on valittaa liittovaltion virkamiehiä ja ehdottaa kaikkia verolakeja.

Senaatti puolestaan ​​yksin voi ratifioida muiden maiden kanssa allekirjoitetut sopimukset, kokeilla vankistettuja virkamiehiä ja vahvistaa kaikki presidentin nimitykset, mukaan lukien presidentin kabinetin jäsenet ja korkeimman oikeuden tuomarit.

Lähteet

Lainsäädäntöosasto, WhiteHouse.gov.
Lakiosasto, USA.gov.