Tänä päivänä vuonna 1944 puolalaiset kapinalliset vapauttivat saksalaisen pakkotyöleirin Varsovassa ja vapauttivat 348 juutalaista vankia, jotka osallistuivat yleiseen kapinaan kaupungin saksalaisia ​​miehittäjiä vastaan.

Puna-armeijan edetessä Varsovassa heinäkuussa, Puolan isänmaat, jotka olivat edelleen uskollisia maanpakolaishallinnolleen Lontoossa, valmistautuivat kaataa saksalaiset miehittäjänsä. Puolan kotiarmeija (maanalainen), Kansanarmeija (kommunistinen sissiliike) ja aseistetut siviilit ottivat 29. heinäkuuta takaisin kaksi kolmasosaa Varsovasta saksalaisilta. Saksalaiset ryhtyivät vastahyökkäykseen 4. elokuuta ja leikkasivat Puolan siviilejä konekiväärin tulilla. 5. elokuuta mennessä yli 15 000 puolalaista oli kuollut. Puolan komento huusi liittolaisia ​​auttamaan. Churchill kaavasi Stalinille ilmoittaen hänelle, että britit aikoivat pudottaa ampumatarvikkeita ja muita tarvikkeita Varsovan lounaisosaan kapinallisten auttamiseksi. Pääministeri pyysi Stalinia auttamaan kapinallisten tarkoituksessa. Stalin kertoi, että kapina oli liian merkityksetön ajan tuhlaamiseen.

Britannia onnistui saamaan apua puolalaisille isänmaalleen, mutta saksalaiset myös onnistuivat pudottamaan sytytyspommeja. Puolalaiset taistelivat, ja 5. elokuuta he vapauttivat taisteluun liittyneet juutalaiset pakkotyöläiset, joista jotkut muodostivat erityisen ryhmän, joka oli tarkoitettu pelkästään vangittujen saksalaisten tankkien korjaamiseen taisteluun.

Puolalaiset taistelivat viikkoja viikkoja saksalaisia ​​vahvistuksia vastaan ​​ja ilman Neuvostoliiton apua, koska Joseph Stalinilla oli omat suunnitelmansa Puolaan.